Robotit keräävät tietoa avaruudesta

Tulevaisuus on jo täällä! Ihmiset käyttävät robotiikkaa nykyään kuin tieteiskirjoissa konsanaan, ja miltei kaikki mahdollinen alkaa olla automatisoitua. On myös arvioitu, että lähitulevaisuudessa muutaman kymmenen vuoden sisään robotit tulevat syrjäyttämään ihmisiä työpaikoista merkittävissä määrin, varsinkin erilaisissa tuotannon tehtävissä. Tätä on käynyt jo nyt, mutta tekoälyn (artificial intelligence) kehittyessä tulevaisuuden robotit pystyvät vielä huomattavasti monimutkaisempiin ja haastavempiin tehtäviin. Sinänsä tämä on hyvä asia, koska ihmiset voivat keskittyä itse tekemään mieluisempia asioita, kun robotit hoitavat raskaimmat työt. Toisaalta tämä tulee varmasti aiheuttamaan työttömyyttä ja ihmisten toimeentulon vaikeutumista, kun robottien omistajat tulevat saamaan kaikista suurimmat tulot.

Robotti
Pomminpurkurobotti

Roboteista on kuitenkin ollut jo pitkään tieteelle todella paljon hyötyä, varsinkin avaruustutkimuksen kannalta. Sekä maan päällä että avaruuteen konkreettisesti menevissä tutkimusaluksissa on hyödynnetty robotteja jo pitkään, ja ne ovat mahdollistaneet paljon asioita, joihin ilman robottien apua ei olisi pystynyt. Noihin asioihin aion tässä aloituskirjoituksessa hieman keskittyä.

NASA:n viimeisin saavutus

Yhdysvaltain avaruushallinto, NASA, on saavuttanut aivan hetki sitten todella suuren saavutuksen, kun he saivat vihdoin historian toisen luotaimen Jupiterin kiertoradalle. 5.8.2011 alkanut lento päättyi vajaan kuuden vuoden jälkeen 6.7.2016, kun Juno-luotain pääsi asettumaan ensimmäiselle etapilleen. Luotaimen on tarkoitus kerätä tietoa Jupiterista kaksi vuotta, jonka jälkeen se jatkaa matkaansa kohti Jupiterin pintaa. Luotaimen toiminnalle elintärkeän osan muodostavat robotit, jotka ovat hoitaneet luotaimen lentoa kohti sen etappeja, ja nyt perillä ne keräävät tietoa ja välittävät sitä maahan automaattisesti.

Helsingin sanomat listaa Junon tehtäviksi seuraavia asioita:

”Juno yrittää selvittää ainakin kolme asiaa Jupiterista. Mikä on kaasukehän veden määrä? Onko Jupiterin valtavien kaasukerrosten uumenissa kiinteä ydin?”

Tarinansa lopussa Juno toimii marttyyrina suuremman hyvän vuoksi:

”VUODEN 2018 alkupuolella, 37 kierroksen jälkeen, Junon taru päättyy. Lennonjohto ohjaa sen alas kaasukehään. Ehkä kohteena on kuulu punainen piste.

Punainen piste on jättimyrsky, joka on vellonut Jupiterin pinnalla ainakin 150 vuotta. Myrskyn silmään sopisi useita maapalloja.

Surmansyöksynsä aikana Juno mittaa Jupiterin kaasuja. Alkeellista elämää kaasuista tuskin löytyy, mutta varmasti sen ainesosia: hiiltä, typpeä, metaania, ammoniakkia.”

Myös suomalaiset mukana

Suomalaiset ovat erittäin vahvasti mukana avaruuden tutkimisessa ja robotiikan kehityksessä. Marsissa asuminen on varmasti yksi ihmiskunnan suurimmista tavotteista, oman planeettamme tila kun huononee koko ajan ja meitä alkaa olla liikaa täällä. Joensuulainen, liferay-kehityksestään tuttu, Arcusys onkin aloittanut vuonna 2015 yhteistyön NASA:n kanssa projektissa, jonka tarkoituksena on tutkia juurikin Marsin asutusta. Tässäkin projektissa robotiikka on vahvasti mukana, kun Marsin elinoloja on pyritty selvittämään mahdollisimman pitkälle huipputeknologian avulla.

Astronauttien apuna

Nykyteknologialla on onnistuttu kehittämään myös paljon apuvälineitä avaruudessa toimiville astronauteille. Yksi kehittyneimmistä roboteista onkin lääketeknologian huippusuoritus, pieni kirurginen robotti, joka pystyy suorittamaan tarvittaessa melko haastaviakin leikkauksia astronauteille. Tämä lisää huomattavasti astronauttien turvallisuutta sekä voi lisätä aikaa, jonka astronautit voivat tehtävillään viettää. Tekniikka & talous kertoo robotista seuraavaa:

Virtual Incisionin ja Nebraska-Lincolnin yliopiston kehittämä pienikokoinen robotti sujahtaa ihmisen ruumiiseen napaan tekemänsä viillon kautta. Robotti suihkuttaa haavaan kaasua, jotta vatsa laajenee tarpeeksi operaatiota varten. Robottia ohjailemaan tarvitaan kuitenkin ihminen. Potilaan sisuksista astronautti saa tuntuman kahden haptisen laitteen avulla. Robotti välittää sisuksista myös kuvaa.”

Eli vielä ei olla aivan niin kehittyneessä tilassa, että robotit pystyisivät tunnistamaan ihmisen kehon osia niin tarkasti, että ne voisivat suorittaa leikkauksia ilman avustusta. Mutta tuskin tästäkään enää merkittävän kaukana ollaan.